ajattelutaidot

Blogikirjoitukset avainsanalla: ajattelutaidot

Hyvän huomaavaa tulevaa vuotta 2025!

31.12.2024

Kirjoitin tämän tekstin 8 vuotta sitten. Kikysopimuksen tuomat muutokset ovat sulautuneet arkeen jo ajat sitten, mutta työelämä ja sen raamit ja resurssit muuttuvat jatkuvasti. Ja vaikka viisivuotias yökyläilijäkin on jo teini, on hyvän huomaaminen ja sen sanoittaminen nyt ehkä vielä merkityksellisempää kuin vuosia sitten.


Hyvää uutta vuotta, tapaamisiin Polulla!

life-1

Viisivuotias touhukas pohdiskelija on tullut viikonloppukylään. Päivän kuluessa on puuhailtu monenlaista ja iltakylvyn jälkeen on aika käydä nukkumaan. Mutta uni ei tule. Ajatuksia ja tunteita putkahtelee esiin ja kädet ja jalat eivät millään tahdo pysähtyä peiton alla, kun ”niitä vaan liikututtaa”. Mitä tarmokkaammin tämä pieni ihminen yrittää saada unen päästä kiinni, sitä kauemmas uni karkaa.

Silittelen, hyräilen, sitten muistan kysyä: ”Mietitäänkö mitä kaikkea mukavaa tänään on tapahtunut. Mistä on hyvä mieli? ”Kuulen syvän huokauksen…pieni miettii. Ja sitten muistaa. Meitä molempia hymyilyttää kun hän kertoo ensin yhden, sitten toisen ja vielä kolmannenkin pienen arkisen ja niin mukavan asian. Yhdessä kuvittelemme vielä hetken mitä mukavaa huominen päivä voi tuoda tullessaan.Huomaan miten pienen kehokin rauhoittuu ja rentoutuu kun mieli on hyvän äärellä. Hengitys tasaantuu ja uni palaa yllättävän nopeasti karkureissuiltaan.Seuraavana iltana kuulen kysymyksen: ”Mietitäänkö taas niitä mukavia juttuja? ”

Kikystä kykyä

Ihmisaivot virittäytyvät automaattisesti uhkiin, huoliin ja negatiivisiin asioihin. Kivikautiset liskoaivomme huutavat taistele- tai pakenekäskyä tiedostamattammekin jatkuvasti. Mitä enemmän mieli keskittyy siihen mikä ei toimi, sitä varmemmin niin myös on. Negatiivisuus syö voimavaramme, kaventaa visiota ja rakentaa esteitä mahdollisuuspoluille. Ensi vuoden alusta alkaen meillä on kikysopimuksen mukaan jokaisena työpäivänä kokonaista kuusi minuuttia lisää työaikaa. Voisiko tuon kuusiminuuttisen käyttää arvostavaan aivojumppaan?

Haaste hyvän äärelle

Haastan työyhteisöt käyttämään nämä minuutit työpäivän tai -viikon päätteeksi suuntaamalla huomion niihin asioihin jotka tänään tai tällä viikolla sujuivat hyvin. Hyvän huomaaminen ei poista ongelmia. Se saattaa asiat realistisiin mittasuhteisiin, lisää työhyvinvointia ja psykologista pääomaa; itseluottamusta, toivoa, realistista optimismia, joustavuutta, sitkeyttä ja palautumiskykyä. Jos työyhteisö ei  lähde yhteistuumin mukaan, ryhdy sinä oman (työ)elämäsi myönteistäjäksi! Kuusi minuuttia päivässä voi olla käänteentekevä voima.

Kategoria: ,
Avainsanat: , , , , , , , , , , , ,

LASTEN MINDFULNESS – kokeileva koulupäivä

5.11.2017

Miltä näyttää, tuntuu ja kuulostaa kokonainen koulupäivä
kymmenvuotiaiden kanssa tietoisuustaitoja tutkien.

20171103_125241
Päätimme heti aamulla, että tästä tulee hyvä päivä – ja niinhän siitä tulikin!


Päivän aikana tutkimme

  • Miten keho, mieli ja tunne vaikuttavat toisiinsa joka hetki
  • Miksi kannattaa hetkeksi pysähtyä
  • Miten rauhoittaa mieltä ja kehoa
  • Miten omiin automaattisiin reaktioihin voi vaikuttaa
  • Miten oppii tekemään viisaita valintoja
  • Miten oppii keskittymään entistä paremmin siihen mihin kulloinkin on tarkoitus
  • Miten ajatusruuhkaa voi hillitä tietoisuustaitojen avulla

 

Spidermanhengitystä ja käsienpesua

Mietimme minuutin mittaa ja kokeilimme hengitykseen keskittymistä kokonaisen minuutin ajan.
Se oli oppilaiden mielestä lopulta yllättävän helppoa, varsinkin kun sisään- ja uloshengityksen seuraamista rytmitti sormin, eli ”sormihengitteli”.

Tiedostimme miten hengitys virtaa sisään ja ulos vaikka emme kiinnitä siihen yleensä  huomiota. Huomasimme miten hengitys liikuttaa kehoa silloinkin kun olemme liikkumatta paikallamme. Ja miten hyvää tekee puhaltaa ulos jännitykset ja ylimääräiset paineet.
Spiderman, delfiini, krokotiili ja perhonen hengittivät kaikki omalla tavallaan.

Tutkimme automaattisia toimintojamme jolloin emme ole oikeasti läsnä. Kokeilimme ennen ruokailua, miltä tuntuu kun keskittyy siihen mitä yleensä tekee sen kummemmin tiedostamatta. Jokainen oppilas pesi kätensä tietoisesti aistien.

Mitä huomasit?
– Tuntui lämpimältä ja pehmeältä.
– Tuntui kylmältä.
– Tuntui hyvältä. 

 

Jälkiruuaksi suklaata ja rusinoita

Otimme kaikki aistit käyttöön ja söimme tietoisesti, tällä kertaa suklaata ja rusinoita.
Miltä suklaapalan syömisen kokemus tuntuu kun suhtautuu siihen uteliaasti, kuin söisi suklaata ensimmäistä kertaa. Miltä näyttää, tuoksuu, maistuu, tuntuu ja kuulostaa?

Mitä huomasit?
– Kun tutkin kädessäni olevaa suklaapalaa, siihen kirjoitettu nimikuvio alkoi sulaa.
– Huomasin, että yksikin pala riittää kun syön sen keskittyneesti.
– Tuoksun.
– Suklaapala meinasi mennä automaattisesti suuhun ennen kuin ehdin ajatella.
– Huomasin, että se maistui paljon vahvemmalta kuin yleensä.
– Saadaanko lisää?

Pysähdyimme välitunnin jälkeen hetkeksi. Suljimme muut aistit ja keskityimme kuuntelemaan ääniä läheltä ja kaukaa. Kokeilimme tietoista kävelyä. Oli hienoa nähdä miten ystävällisesti oppilaat ottivat myös toisensa huomioon pienessä kävelytilassa.

Kokeilimme miten jännitystä, stressiä ja ikäviä tunteita voi laimentaa, ja voi toimia harkitsevasti kun antaa itselleen pienen aikalisän:

s&B

Popcornajatuksia ja pallopiiri

Huomasimme miten valtavan paljon ajatuksia pomppii mielessämme sen pienenkin hetken aikana, kun havainnoimme niitä silmät kiinni. Ajatuspopcornkone näytti hauskalta kun oppilaat nostivat kätensä joka kerta kun uusi ajatus putkahti mieleen.

Päivän päätteeksi kokeilimme vielä mielen ja kehon kesyttämistä jännittävän shokkipallon avulla. Huomasimme, miten mieli usein kuvittelee ja suurentelee asioita. Kun tiedostimme tämän, emme lähteneetkään toimimaan automaattisten ajatustemme mukaan. Pystyimme hienosti pitämään kädessä yllätyksellistä palloa kolmeen laskien ennen sen ojentamista seuraavalle piirissä istujalle. Ja jos omalle kohdalle osui pallon pieni nipistys, hallitsimme tilanteen hienosti, olimme tietoisesti läsnä.

automaatit
Kotiläksyksi oppilaat saivat toiveen siitä, että he kokeilevat tietoista syömistä uudelleen ja vaikka koko perheen kanssa. Ja millainen kokemus on kun harjaa hampaat tietoisen keskittyneesti: Miltä se näyttää, tuntuu, maistuu, tuoksuu ja kuulostaa?

 

Ps. Kerroin aamulla oppilaille, että minulla on kolme jo aikuista lasta.
– Luulen, että te tunnette yhden lapsistani aika hyvin. Kukahan hän mahtaa olla? 
Pienen hiljaisen hetken jälkeen nousee monta innokasta kättä:
– Antti Tuisku!

Kiitos Koivuhaan koulu Paraisilla. Kiitos upeat 4A:n oppilaat.
Kiitos luokan ihana, kannustava opettaja, tyttäreni Muusa!

 

Kategoria:
Avainsanat: , , , , , , , ,

KUUSI MINUUTTIA

8.11.2016

life-1
Viisivuotias touhukas pohdiskelija on tullut viikonloppukylään. Päivän kuluessa on puuhailtu monenlaista ja iltakylvyn jälkeen on aika käydä nukkumaan. Mutta uni ei tule. Ajatuksia ja tunteita putkahtelee esiin ja kädet ja jalat eivät millään tahdo pysähtyä peiton alla, kun ”niitä vaan liikututtaa”. Mitä tarmokkaammin tämä pieni ihminen yrittää saada unen päästä kiinni, sitä kauemmas uni karkaa.

Silittelen, hyräilen, sitten muistan kysyä: ”Mietitäänkö mitä kaikkea mukavaa tänään on tapahtunut. Mistä on hyvä mieli? ”

Kuulen syvän huokauksen…pieni miettii. Ja sitten muistaa. Meitä molempia hymyilyttää kun hän kertoo ensin yhden, sitten toisen ja vielä kolmannenkin pienen arkisen ja niin mukavan asian. Yhdessä kuvittelemme vielä hetken mitä mukavaa huominen päivä voi tuoda tullessaan.

Huomaan miten pienen kehokin rauhoittuu ja rentoutuu kun mieli on hyvän äärellä. Hengitys tasaantuu ja uni palaa yllättävän nopeasti karkureissuiltaan.

Seuraavana iltana kuulen kysymyksen: ”Mietitäänkö taas niitä mukavia juttuja? ”

Kikystä kykyä

Ihmisaivot virittäytyvät automaattisesti uhkiin, huoliin ja negatiivisiin asioihin. Kivikautiset liskoaivomme huutavat taistele- tai pakenekäskyä tiedostamattammekin jatkuvasti. Mitä enemmän mieli keskittyy siihen mikä ei toimi, sitä varmemmin niin myös on. Negatiivisuus syö voimavaramme, kaventaa visiota ja rakentaa esteitä mahdollisuuspoluille.

Ensi vuoden alusta alkaen meillä on kikysopimuksen mukaan jokaisena työpäivänä kokonaista kuusi minuuttia lisää työaikaa. Voisiko tuon kuusiminuuttisen käyttää arvostavaan aivojumppaan? (Fyysinen taukojumppahan on sen osalta jo ehditty kieltää.)

Haaste hyvän äärelle

Haastan työyhteisöt käyttämään nämä minuutit työpäivän tai -viikon päätteeksi suuntaamalla huomion niihin asioihin jotka tänään tai tällä viikolla sujuivat hyvin.

Hyvän huomaaminen ei poista ongelmia. Se saattaa asiat realistisiin mittasuhteisiin, lisää työhyvinvointia ja psykologista pääomaa; itseluottamusta, toivoa, realistista optimismia, joustavuutta, sitkeyttä ja palautumiskykyä.

Jos työyhteisö ei  lähde yhteistuumin mukaan, ryhdy sinä oman (työ)elämäsi myönteistäjäksi! Kuusi minuuttia päivässä voi olla käänteentekevä voima.

Kategoria: ,
Avainsanat: , , , ,